Eilen orkesterin ystävien
keskuudessa levisi suruviesti. Kaikkien hyvä ystävä ja tuubansoittaja Martti
Plosila oli saanut iäisyyskutsun.
Lähes kaksikymmentä vuotta
olemme hänen kanssaan istuneet vierekkäin, ainakin joka toinen viikko, vaskitorviin puhaltaen.
Kun harjoituksissa johtaja jakeli ohjeitaan, usein meillä Martin kanssa oli keskirivissä
"tärkeämpää" supisemista. Pientä vitsiäkin saatettiin vääntää. Hän oli aina
hyväntuulinen ja pieneen pilailuunkin valmis. Mutta kun orkesterin johtajan
käsi heilahti, kuuluivat tuuban äänet selkeinä ja ryhdikkäinä antaen soinnuille
tukevan pohjan. Hänelle oli annettu hyvät musikaalisuuden lahjat, joita hän
sitten käytti ahkeraan myös hengellisen työn hyväksi. Nyt hänen paikkansa on
tyhjä.
Usein esitin Martille
kysymyksen ”Voisitko sinä…?” Aina tuli vastaus: katsotaan, miten se onnistuu.
Ja ainahan ne onnistuivat. Hän oli erittäin tarkka ja luotettava kaikessa
tekemisessään. Kun hän otti asian hoitaakseen, sai olla aivan varma, että hän myös
suoritti tehtävän ajallaan loppuun saakka. Taitavana tietokoneen käyttäjänä hän
teki valtavan työn orkesterin nuottien kirjoittamisessa. Kaikki nuotit ja
tulostetut sivut olivat aina tarkasti saman formaatin mukaisia. Tässäkin
ominaisuudessa hän jättää orkesteriin todella vaikeasti paikattavan aukon.
Kaikki tulevan syksyn ”Toisenlaista Toivoa”-konsertinkin nuotit Martti
kirjoitti säveltäjän käsikirjoituksista puhtaaksi, ennen kuin ne annettiin
sovittajille. Hän ei ehtinyt kuulla, miltä ne soitettuina kuulostivat. Kun
nuotit jaettiin soittajille ja ensimmäisen kerran kappaleet soitettiin läpi,
oli Martti jo sairasvuoteella.
Martti on ollut orkesterin
varapuheenjohtaja vuodesta 2009 eli koko sen ajan, kun orkesteri on toiminut rekisteröitynä
yhdistyksenä. Myös tässä tehtävä Martti oli valmis kantamaan vastuuta
yhdistyksen hyväksi. Monet, monet pitkät puhelut soiteltiin yhteisiä asioita
suunnitellen ja hyväntahtoisesti rupatellen.
Olemme menettäneet todella hyvän ja läheisen ystävän, uskollisen ja ahkeran orkesterin vastuunkantajan. Olemme kiitollisia hänestä sekä hänen orkesterin ja sitä kautta myös Evankeliumin hyväksi tekemästä työstään. Kiitollisena muistelemme Marttia ja kiitämme Jumalaa. Viimeksi istuimme Martin kanssa vierekkäin Kiukaisten kirkossa 7.6.2015. Konsertin viimeisen osan teemana silloin oli ”Turvallisesti kotimatkalle”. Tilaisuuden viimeiset kappaleet olivat Bachin ”Jeesus auttajain” ja ”A Migthy Fortress is our God”, joka on amerikkalainen sovitus Martti Lutherin virrestä ”Jumala ompi linnamme”. Näihin kappaleisiin päättyi Martin soitot täällä ajassa. Emme tienneet silloin, että Martin kotimatka oli jo näin lähellä. Saamme lähettää hänet siunauksin ja Vapahtajaamme luottaen ”turvallisesti kotimatkalle”
